Tutkijalle: artikkelit

Sopivan julkaisukanavan valinnassa omalle artikkelille on syytä ottaa huomioon ainakin ljulkaisun

• tavoitteiden ja tieteenalan sopivuus
• tieteellinen taso ja arvostus
• näkyvyys ja löydettävyys
• mahdolliset avointa julkaisemista koskevat edellytykset.

Luotettavan julkaisukanavan tuntomerkkejä ovat esimerkiksi:

• lehden taustalla toimii tunnettu tieteellinen seura, kustantaja tai muu organisaatio
• lehden toimituskunnassa on sen tieteenalalla tunnettuja ja arvostettuja tutkijoita
• lehdellä on sen identifioiva ISSN-tunnus
• lehti löytyy omalla alallaan relevanteista tunnetuista tietokannoista (esim. Web of Science, Scopus, DOAJ)
• lehti on arvioitu Julkaisufoorumissa
• kirjoittajaohjeet ovat selkeät ja kattavat (esim. vertaisarviointiprosessi, kirjoittajamaksut, sopimuskäytännöt)
• lehdessä julkaistavat artikkelit saavat pysyvän tunnisteen
• lehden vertaisarviointiprosessi on läpinäkyvä ja selkeästi kuvattu.

Kotimaisissa lehdissä käytetään vertaisarviointitunnusta Tunnuksen käyttöoikeus pitää anoa, joten tunnuksen puuttuminen ei aina tarkoita, että lehden artikkeleita ei olisi vertaisarvioitu.

Tieteellinen julkaisu on avoimesti saatavissa (open access), kun se on kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa internetissä. Avoin julkaiseminen edistää tutkimuksen näkyvyyttä, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta.

Monet tieteen rahoittajat, esimerkiksi Suomen Akatemia, edellyttävät tutkimustulosten avoimuutta. Tarkistathan aina julkaistessasi rahoittajan vaatimukset.

Voit julkaista tutkimuksesi avoimesti:

• Täysin avoimessa julkaisussa (Gold OA), jolloin artikkelisi on vapaasti kaikkien saatavilla heti kun se julkaistaan. Julkaisut perivät yleensä kirjoittajamaksuja.
• Rinnakkaistallentamalla artikkelisi yliopiston julkaisuarkistoon (Green OA), kun artikkeli julkaistaan tilausmaksullisessa julkaisussa joko sähköisesti tai painettuna. Kirjoittajamaksuja ei peritä, mutta artikkeleille saatetaan asettaa embargo.
• Maksamalla artikkelin avoimeksi muuten tilausmaksullisessa julkaisussa (hybridi).

Lapin yliopiston julkaisupolitiikka edellyttää tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallentamista aina kun se on mahdollista. Yliopisto ei suosittele maksuperusteista avointa julkaisemista eikä hybridijulkaisemista muualla kuin niissä lehdissä, joiden kanssa yliopistolla on sopimus alennetuista artikkelimaksuista. Avoimen julkaisemisen maksut ovat pääosin tiedekuntien ja tutkimusproejktien vastuulla.

Julkaisun avaamisesta ja sen ehdoista sovitaan julkaisusopimuksessa. Siinä määritellään julkaisulle usein myös lisenssi, joka määrittää sen jatkokäyttöä.

Osaa Open Access -lehdistä kutsutaan saalistajalehdiksi (predatory journals) siksi, että niiden pääasiallinen tarkoitus on kirjoittajamaksujen kerääminen. Tällaiset julkaisut eivät tarjoa pätevää tieteellistä toimitustyötä vertaisarviointeineen eivätkä takaa artikkelien pitkäaikaissäilytystä.

Tyypillisiä piirteitä saalistajalehdille ovat esimerkiksi:

• Lehden aihepiiri ja tavoitteet ovat epäselvät tai epäilyttävän laajat.
• Lehti markkinoi itseään tutkijoille sähköpostilla hyvin aktiivisesti, jopa agressiivisesti.
• Lehden verkkosivuilla on puutteita ja virheitä esimerkiksi yhteystiedoissa ja kirjoittajaohjeissa.
• Vertaisarviointiprosessi ja sen kuvaus ovat puutteelliset tai puuttuvat kokonaan.
• Lehteä ei ole indeksoitu yleisimpiin viitetietokantoihin eikä sitä löydy tunnetuista artikkelitietokannoista tai Julkaisufoorumista vähintään tasolta 1.
• Lehden toimituskunnan tiedoissa on epäselvyyksiä tai virheitä.
• Lehden julkaisija tai taustayhteisö ei ole uskottava.

Saalistajalehtien tilanne muuttuu jatkuvasti, joten listoja niistä on hankalaa pitää ajan tasalla.

Kirjastosta voi pyytää tietoja mm. lehtien vaikuttavuusarvoista, tilaa bibliometrinen analyysi.

Känsainväliset tunnusluvut, pohjana Elsevierin Scopus

Lehtien vaikuttavuusarvot Scopusissa, ohje

Kansainväliset tunnusluvut, pohjana Thomson & Reutersin Web of Science

• Impact factor on ehkä vanhin ja tunnetuin tieteellisten lehtien ranking-arvo. Lapin yliopistolla ei ole käytössään Journal Citation Reports -tietokantaa, josta eri lehtien impact factor -arvot voisi katsoa.

Kansallinen arviointi

Arvioinnista ja sen työkaluista käydään laajaa keskustelua tiedeyhteisössä, ks. esim.:

Preprinttien tallentaminen niitä varten luotuihin järjestelmiin on yksi tapa, millä tutkimustuloksista voi viestiä nopeasti tiedeyhteisölle. Käsikirjoituksen voi tallentaa preprint-järjestelmään yleensä sen jälkeen, kun se on lähetetty johonkin lehteen. Jotkut kustantajat eivät hyväksy käsikirjoitusta julkaistavaksi, jos sen preprint on jo julkaistu – tarkista siis julkaisijan politiikka ennen kuin tallennat käsikirjoituksen johonkin preprint-järjestelmään.

Preprint-järjestelmiä on lukuisia. Jotkin niistä ovat laaja-alaisia ja jotkin keskittyvät jollekin tieteenalalle. Alla yksi lista preprint-järjestelmistä:

Lisätietoja preprint-järjestelmien hyvistä ja huonoista puolista:

Käsikirjoituksen tallentamista preprint-järjestelmään ennen vertaisarviointia ei pidetä kunnollisena julkaisun avaamisena – se tehdään nopeuttamaan tieteellistä keskustelua aiheesta ja varmistamaan kirjoittajille kunnia käsikirjoituksessa esitellyistä tutkimuksellisista löydöistä, vaikka vertaisarviointiprosessi veisi niin kauan aikaa, että julkaisu ilmestyisi myöhemmin kuin kilpailevan tutkia(ryhmä)n julkaisu. On siis tärkeää rinnakkaistallentaa artikkeli julkaisemisen jälkeen, jotta saisi "pisteet" avoimesta julkaisemisesta. Vertaisarvioitu versio on syytä tallentaa myös preprint-järjestelmään alkuperäisen käsikirjoituksen lisäksi.