Skip to main content

Tutkijalle: artikkelit

Missä julkaista tieteellinen artikkeli?

Tutkimuksen tulokset julkaistaan yleensä ensin tieteelliselle yleisölle. Silloin tulosten ja tulkintojen luotettavuus ja pätevyys arvioidaan paitsi julkaisuprosessiin liittyvässä vertaisarvioinnissa, myös julkaisun herättämässä tieteellisessä keskustelussa.

Sopivan tieteellisen lehden valinnassa omalle artikkelille on syytä ottaa huomioon

  • lehden näkyvyys siellä, mistä tieteellisiä julkaisuja yleensä haetaan
  • lehden tieteellinen arvostus

Kansainvälinen ohjeisto:

Lehtien arviointikriteerejä:

  • onko lehti vertaisarvioitu? Kotimaisissa lehdissä käytetään vertaisarviointitunnusta Vertaisarvioitu logo. Tunnuksen käyttöoikeus pitää anoa, joten tunnuksen puuttuminen ei aina tarkoita, että lehden artikkeleita ei olisi vertaisarvioitu
  • onko lehden  vertaisarviointiprosessi kuvattu kunnolliseksi lehden tiedoissa?
  • onko lehti arvostettu ja tunnettu omalla tieteenalalla muiden oman alan tutkijoiden mielestä?
  • onko kustantaja tunnettu ja arvostettu?
  • onko lehden toimituskunnassa tieteenalalla tunnettuja ja arvostettuja tutkijoita?
  • onhan lehdellä ISSN-numero?
  • esiintyykö lehti oman tieteenalan tärkeimmissä tietokannoissa
  • jos lehti on OA-lehti, onko se DOAJ-tietokannassa?
  • onko lehden artikkeleilla pysyvät tunnisteet, DOI tai URN?
  • onko lehdellä lehtien arviointiin kehitetty kunnollinen kansainvälinen vaikuttavuusindikaattori?
  • sisältyykö lehti kansalliseen Julkaisufoorumiin?

Perinteinen vai OA-julkaiseminen?

  1. Julkaisu Open Access -periaatteella toimivassa lehdessä (ns. golden OA)
    • vapaasti kaikkien saatavilla
    • usein maksullisia kirjoittajalle
    • eivät ole usein saavuttaneet vielä samaa arvostusta eikä tunnettuutta kuin perinteiset maksulliset lehdet
  2. Perinteinen julkaisu kaupallisessa tieteellisessä lehdessä
    • luettavissa vain siellä, mihin lehti on tilattu
    • ei kirjoittajamaksua
    • tiedeyhteisöjen korkealle arvostamat lehdet ovat usein näitä
    • artikkeli voidaan useimmissa tapauksissa rinnakkaistallentaa yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon (ns. green OA)
  3. Näiden lisäksi monet kaupallisesti kustannetut tilausperustaiset tieteelliset lehdet tarjoavat kirjoittajille mahdollisuutta maksaa artikkelinsa avoimesti käytettäväksi (ns. hybrid OA)
    • tämä ei ole yleisesti suositeltua, koska tällä toimintamallilla tutkimusorganisaatiot maksavat palvelusta kahdesti: tilaajamaksuina ja artikkelien avaamisesta kaikille ilman tilausta
    • ristiriidan pienentämiseksi joidenkin kustantajien kanssa on kansallisesti neuvoteltu tilaajaorganisaatioissa työskenteleville kirjoittajille huomattavia alennuksia artikkelien avaamisesta perittäviin kirjoittajamaksuihin.
    • Lapin yliopistossa alennuksen saa Sage, Elsevier, Taylor & Francis, Springer, Emerald ja MDPI-kustantajien lehtiin. 

Lapin yliopiston avoimen tieteen politiikka suosittaa julkaisujen avaamista ensisijaisesti rinnakkaistallentamalla aina, kun se on mahdollista. Yliopisto ei ole varannut määrärahoja avointen julkaisujen kirjoittajamaksuihin, määrärahat on varattava projektien budjettiin.

Saalistajalehdet (predatory journals)

Osaa OA-lehdistä kutsutaan saalistajalehdiksi (predatory journals) siksi, että niiden pääasiallinen tarkoitus on vain rahastaa kirjoittajia eikä lainkaan tarjota pätevää tieteellistä toimitustyötä vertaisarviointeineen. Näissä lehdissä julkaistut artikkelit eivät löydy yleisesti käytettyjen kansainvälisten artikkelitietokantojen kautta, eikä tieto leviä toisille tutkijoille ja pahimmillaan lehti häviää kokonaan muutaman kuukauden kuluessa. Tällainen artikkeli on myös huonoa meriittiä tutkijan CV:ssä ja saattaa jopa estää etenemisen uralla.

Kuinka tunnistaa saalistajalehdet? Tarkista alla oleva lista ja arvioi lehteä useamman kuin yhden listassa luetellun kriteerin perusteella:

  • lehden julkaisija tai taustayhteisö ei ole uskottava
  • lehden julkaisija väittää olevansa länsimainen, mutta verkko-osoite vie Intiaan, Pakistaniin, Afrikkaan tms.
  • lehden julkaisija ei ole OASPA:n, COPE:n tai STM:n jäsen (tarkista niiden verkkosivut)
  • lehdellä ei ole ISSN-numeroa
  • lehden nimessä on ylenpalttisesti sellaisia sanoja kuin "international", "academic", "research", "scientific" yms.
  • lehden nimi on melkein sama kuin jonkin tunnetun ja arvostetun lehden (eroa voi olla vain yhden kirjaimen tai yhden sanan verran, esim. "advances", "review" tai "reports")
  • lehti markkinoi itseään tutkijoille sähköpostilla hyvin aktiivisesti
  • lehden verkkosivuilla on useita kirjoitus- tai kielioppivirheitä
  • vertaisarviointiprosessia ei ole kuvattu kunnolla lehden verkkosivuilla
  • vertaisarviointiprosessia kehutaan verkkosivuilla hyvin nopeaksi
  • lehteä ei ole indeksoitu kunnollisiin kansainvälisiin indekseihin kuten Scopus tai Web of Science, mutta sen sanotaan olevan indeksoitu useihin järjestelmiin ja listassa on kirjastojärjestelmiä, Google Scholar tai joitakin outoja järjestelmiä kuten Index Copernicus Value
  • lehti ei sisälly suomalaiseen julkaisufoorumiin tai sen taso on 0
  • lehden verkkosivuilla on näkyvästi sellaisia logoja kuin Google, Creative Commons tai Open Access
  • lehti ei sisälly Directory of Open Access Journals -tietokantaan (doaj.org)
  • lehteä ei ole tunnetuissa kansainvälisissä artikkelitietokannoissa kuten Ebsco tai Proquest
  • lehden toimituskunnan tai -neuvoston jäsenten asiantuntemusalueet näyttävät olevan ihan muuta kuin lehden aihealue
  • lehden toimitusneuvoston jäseniä ei todellisuudessa ole niissä instituutioissa, jotka lehden verkkosivut väittävät heidän affiliaatioikseen
  • lehden toimituskunnan tai -neuvoston jäsenten sähköpostiosoitteet eivät näytä normaaleilta tieteellisten organisaatioiden sähköpostiosoitteilta (esim. yahoo.com tai gmail.com sen sijaan, että olisi something.edu tms.)
  • lehden tai sen toimittajien sähköpostiosoitteet eivät sovi yhteen julkaisijan nimen kanssa
  • lehden APC-maksu on normaalia alempi tai siihen luvataan kummallisia alennuksia (esim. alennus APC-maksuun, jos suostuu jonkin ko. lehden artikkelin vertaisarvioijaksi) tai tietoa APC-maksusta on vaikea löytää
  • lehti yrittää periä käsittelymaksun jo artikkelin lähettämisestä kustantajalle
  • verkkosivuilla näyttää olevan aiempia volyymejä ja numeroita, mutta niissä ei olekaan yhtään artikkeleita tai artikkelit eivät näytä uskottavilta tai ne eivät ole lainkaan lehden aihealueelta
  • lehdestä on varoituksia Twitterissä, ResearchGatessa tai jossain keskustelussa, jonka voi löytää Googlella

On olemassa listoja saalistajalehdistä, mutta ne ovat aina ajastaan jäljessä, koska tilanne muuttuu jatkuvasti. Cabell's Black List on niistä tunnetuin, mutta valitettavasti se ei ole avoimesti käytettävissä. Joskus nämä saalistajalehtilistat eivät sisällä jotain saalistajalehteä, mutta lehden luonteen epäilyttävyyttä tukee se, että lehden kustantaja on jollakin saalistajakustantajien listalla.

Alla yksi avoimesti saatavilla oleva järjestelmä, jossa on listattuna predaattorilehdiksi ja -kustantajaksi epäiltyjä.

Lehtien vaikuttavuusindikaattorit

Kirjastosta voi pyytää tietoja mm. lehtien vaikuttavuusarvoista, tilaa bibliometrinen analyysi.

Känsainväliset tunnusluvut, pohjana Elsevierin Scopus

Lehtien vaikuttavuusarvot Scopusissa, ohje

Kansainväliset tunnusluvut, pohjana Thomson & Reutersin Web of Science

  • Impact factor on ehkä vanhin ja tunnetuin tieteellisten lehtien ranking-arvo. Lapin yliopistolla ei ole käytössään Journal Citation Reports -tietokantaa, josta eri lehtien impact factor -arvot voisi katsoa.

Kansallinen arviointi

Arvioinnista ja sen työkaluista käydään laajaa keskustelua tiedeyhteisössä, ks. esim.:

Varottavat indikaattorit

Julkaisujen vaikuttavuusindikaattoreita voidaan käyttää myös epäasiallisesti nostamaan näennäisesti lehtien arvoa kirjoittajien silmissä. Siihen käytetään indikaattoreita, joiden laskentaperusteita ja tietoperustaa ei julkisteta avoimesti. Tällaisten hyödyttömien ja harhaanjohtavien indikaattorien välttämiseksi on koottu lista

Artikkelien rinnakkaistallennus

Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkelien kopiot tulisi tallentaa yliopiston julkaisuarkistoon. Ennen tallentamista on tarkistettava, mitä oikeuksia lehden kustantaja antaa kirjoittajille

  • onko rinnakkaistallennus luvallista lehden lupakäytäntöjen mukaan (terms and permissions)?
  • minkä version artikkelista voi rinnakkaistallentaa? 
  • onko artikkelin avaamiselle asetettu jokin viiveaika (embargo)?

Kun allekirjoitat julkaisusopimusta, ole hyvä ja tarkista oikeutesi rinnakkaistallentaa artikkelisi yliopiston julkaisuarkistoon. Julkaisijoiden lupapolitiikkaa voi tarkistaa myös verkosta:

On tärkeää rinnakkaistallentaa oikea versio:

  • Käsikirjoitus (Draft, Author’s Original Version) = käsikirjoitus, joka alun perin on lähetetty lehden toimitukselle
  • Preprint = alkuperäinen käsikirjoitus, jonka lehden kirjoittajat ovat tallentaneet julkiselle palvelimelle ennen vertaisarviointia ja julkaisemista
  • Viimeinen vertaisarvioitu käsikirjoitus (Postprint, Author’s Accepted Manuscript, Final Draft) = se versio, joka on hyväksytty vertaisarviointiprosessin jälkeen julkaistavaksi, mutta ei ole vielä käynyt taittoprosessia läpi eikä ole lehden ulkoasun mukainen
  • Proof, Camera-Ready = viimeinen artikkeliversio, joka on lopullisen ulkoasun mukainen ja jonka kustantaja lähettää kirjoittajille lopullista tarkistusta varten
  • Julkaistu versio (Publisher’s PDF, Version of Record) = artikkelin lopullinen, julkaistu versio

Useimmiten rinnakkaistallennetaan viimeinen, vertaisarvioitu käsikirjoitus. Jotkut kustantajat sallivat tai jopa vaativat tallentamaan julkaistun version, mutta useimmiten sen tallentaminen ei ole luvallista.

Jos rinnakkaistallennus ei ole kustantajan julkaisusopimuksen mukaan luvallista, koeta liittää SPARC Addendum sopimukseen. Sen liittäminen sopimukseen jälkikäteen ei ole mahdollista.

Lapin yliopiston henkilökunnan artikkelit rinnakkaistallennetaan Lapin yliopiston julkaisuarkistoon LaCRISiin. Jos sinulla on ongelmia tallennuslupien kanssa, ota yhteyttä kirjastoon, lacris@ulapland.fi.

Suuret kansainväliset tieteelliset haravointijärjestelmät haravoivat säännöllisesti tutkimusorganisaatioiden julkaisuarkistoja: 

Preprint-palvelilmet

Preprinttien tallentaminen niitä varten luotuihin järjestelmiin on yksi tapa, millä tutkimustuloksista voi viestiä nopeasti tiedeyhteisölle. Käsikirjoituksen voi tallentaa preprint-järjestelmään yleensä sen jälkeen, kun se on lähetetty johonkin lehteen. Jotkut kustantajat eivät hyväksy käsikirjoitusta julkaistavaksi, jos sen preprint on jo julkaistu – tarkista siis julkaisijan politiikka ennen kuin tallennat käsikirjoituksen johonkin preprint-järjestelmään.

Preprint-järjestelmiä on lukuisia. Jotkin niistä ovat laaja-alaisia ja jotkin keskittyvät jollekin tieteenalalle. Alla yksi lista preprint-järjestelmistä:

Lisätietoja preprint-järjestelmien hyvistä ja huonoista puolista:

Käsikirjoituksen tallentamista preprint-järjestelmään ennen vertaisarviointia ei pidetä kunnollisena julkaisun avaamisena – se tehdään nopeuttamaan tieteellistä keskustelua aiheesta ja varmistamaan kirjoittajille kunnia käsikirjoituksessa esitellyistä tutkimuksellisista löydöistä, vaikka vertaisarviointiprosessi veisi niin kauan aikaa, että julkaisu ilmestyisi myöhemmin kuin kilpailevan tutkia(ryhmä)n julkaisu. On siis tärkeää rinnakkaistallentaa artikkeli julkaisemisen jälkeen, jotta saisi "pisteet" avoimesta julkaisemisesta. Vertaisarvioitu versio on syytä tallentaa myös preprint-järjestelmään alkuperäisen käsikirjoituksen lisäksi.