Skip to main content

Tutkijalle: artikkelit

Missä julkaista tieteellinen artikkeli?

Tutkimuksen tulokset julkaistaan yleensä ensin tieteelliselle yleisölle. Silloin tulosten ja tulkintojen luotettavuus ja pätevyys arvioidaan paitsi julkaisuprosessiin liittyvässä vertaisarvioinnissa, myös julkaisun herättämässä tieteellisessä keskustelussa.

Sopivan tieteellisen lehden valinnassa omalle artikkelille on syytä ottaa huomioon

  • lehden näkyvyys siellä, mistä tieteellisiä julkaisuja yleensä haetaan
  • lehden tieteellinen arvostus

Kansainvälinen ohjeisto:

Lehtien arviointikriteerejä:

  • onko lehti vertaisarvioitu? Kotimaisissa lehdissä käytetään vertaisarviointitunnusta Vertaisarvioitu logo. Tunnuksen käyttöoikeus pitää anoa, joten tunnuksen puuttuminen ei aina tarkoita, että lehden artikkeleita ei olisi vertaisarvioitu
  • onko lehden  vertaisarviointiprosessi kuvattu kunnolliseksi lehden tiedoissa?
  • onko lehti arvostettu ja tunnettu omalla tieteenalalla muiden oman alan tutkijoiden mielestä?
  • onko kustantaja tunnettu ja arvostettu?
  • onko lehden toimituskunnassa tieteenalalla tunnettuja ja arvostettuja tutkijoita?
  • onhan lehdellä ISSN-numero?
  • esiintyykö lehti oman tieteenalan tärkeimmissä tietokannoissa ja/tai onko OA-lehti DOAJ-listalla?
  • lehtien arviointiin kehitetyt  vaikuttavuusindikaattorit
  • kansallinen Julkaisufoorumi

Perinteinen vai OA-julkaiseminen

  1. Julkaisu Open Access -periaatteella toimivassa lehdessä (ns. golden OA)
    • vapaasti kaikkien saatavilla
    • usein maksullisia kirjoittajalle
    • eivät ole usein saavuttaneet vielä samaa arvostusta eikä tunnettuutta kuin perinteiset maksulliset lehdet
  2. Perinteinen julkaisu kaupallisessa tieteellisessä lehdessä
    • luettavissa vain siellä, mihin lehti on tilattu
    • ei kirjoittajamaksua
    • tiedeyhteisöjen korkealle arvostamat lehdet ovat usein näitä
    • artikkeli voidaan useimmissa tapauksissa rinnakkaistallentaa yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon (ns. green OA)
  3. Näiden lisäksi monet kaupallisesti kustannetut tilausperustaiset tieteelliset lehdet tarjoavat kirjoittajille mahdollisuutta maksaa artikkelinsa avoimesti käytettäväksi (ns. hybrid OA)
    • tämä ei ole yleisesti suositeltua, koska tällä toimintamallilla tutkimusorganisaatiot maksavat palvelusta kahdesti: tilaajamaksuina ja artikkelien avaamisesta kaikille ilman tilausta
    • ristiriidan pienentämiseksi joidenkin kustantajien kanssa on kansallisesti neuvoteltu tilaajaorganisaatioissa työskenteleville kirjoittajille huomattavia alennuksia artikkelien avaamisesta perittäviin kirjoittajamaksuihin.
    • Lapin yliopistossa alennuksen saa Sage, Elsevier ja Emerald -kustantajien lehtiin. 

Lapin yliopiston avoimen tieteen politiikka suosittaa julkaisujen avaamista ensisijaisesti rinnakkaistallentamalla aina, kun se on mahdollista. Yliopisto ei ole varannut määrärahoja avointen julkaisujen kirjoittajamaksuihin, määrärahat on varattava projektien budjettiin.

Saalistajalehdet (predatory journals)
Osaa OA-lehdistä kutsutaan saalistajalehdiksi (predatory journals) siksi, että niiden pääasiallinen tarkoitus on vain rahastaa kirjoittajia eikä lainkaan tarjota pätevää tieteellistä toimitustyötä vertaisarviointeineen. Näissä lehdissä julkaistut artikkelit eivät löydy yleisesti käytettyjen kansainvälisten artikkelitietokantojen kautta, eikä tieto leviä toisille tutkijoille. Tällainen artikkeli on myös huonoa meriittiä tutkijan CV:ssä.

Uudenlaisia julkaisutapoja

Open access -julkaiseminen on muuttamassa myös julkaisemisen käytäntöjä. Tavoitteena on yleensä ratkaista niitä ongelmia, joita perinteisessä tieteellisessä julkaisemisessa yleisesti tunnistetaan: julkaisuprosessit ovat hitaita ja vertaisarvioinnin laatu vaihtelee. Tätä varten on luotu lehtiä ja julkaisujärjestelmiä, joissa kirjoitus julkaistaan jossakin muodossa jo ennen vertaisarviointia, vertaisarviointi on julkista ja vertaisarvioinnin jälkeen julkaistaan varsinainen julkaisu. Esimerkki:

Vertaisarviointi

Vertaisarviointi eli peer-review-käytäntö tarkoittaa sitä, että kirjoittajista riippumattomat saman alan tutkijat arvioivat käsikirjotuksen ja antavat siihen korjaus- ja muutosehdotuksia ennen kirjoituksen julkaisemista.

Perinteinen "double-blind peer-review" tarkoittaa sitä, että tieteellisen lehden toimitus lähettää saamansa käsikirjoituksen valitsemilleen vertaisarvioijille. Arvioijien nimiä ei kerrota artikkelin kirjoittajille eikä kirjoittajien nimiä kerrota arvioijille. Arvioijia on pääsääntöisesti vähintään kaksi, jotka tekevät arvioinnin toisistaan riippumatta. Ajatuksena on, että arviointi olisi tällä menettelyllä mahdollisimman objektiivista. Erityisesti pienillä tieteenaloilla ja pienillä kielialueilla anonyymius ei kuitenkaan tosi asiassa toteudu. Tämä käytäntö on saanut viime aikoina paljon arvostelua mm. hitaudestaan sekä siitä, että anonyymius ei mahdollista todellista tieteellistä keskustelua arvioijien esittämästä kritiikistä.

Tietotekninen kehitys on mahdollistanut uudenlaisten menettelyjen kehittämistä perinteisen vertaisarvioinnin tilalle, esim. 

Vertaisarvioinnin kehittämisestä käydään vilkasta keskustelua:

Lehtien vaikuttavuusindikaattorit

Kirjastosta voi pyytää tietoja mm. lehtien vaikuttavuusarvoista, tilaa bibliometrinen analyysi.

Känsainväliset tunnusluvut, pohjana Elsevierin Scopus

Lehtien vaikuttavuusarvot Scopusissa, ohje

Kansainväliset tunnusluvut, pohjana Thomson & Reutersin Web of Science

  • Impact factor on ehkä vanhin ja tunnetuin tieteellisten lehtien ranking-arvo. Lapin yliopistolla ei ole käytössään Journal Citation Reports -tietokantaa, josta eri lehtien impact factor -arvot voisi katsoa.

Kansallinen arviointi

Arvioinnista ja sen työkaluista käydään laajaa keskustelua tiedeyhteisössä, ks. esim.:

Varottavat indikaattorit

Julkaisujen vaikuttavuusindikaattoreita voidaan käyttää myös epäasiallisesti nostamaan näennäisesti lehtien arvoa kirjoittajien silmissä. Siihen käytetään indikaattoreita, joiden laskentaperusteita ja tietoperustaa ei julkisteta avoimesti. Tällaisten hyödyttömien ja harhaanjohtavien indikaattorien välttämiseksi on koottu lista

Eri tieteenalojen keskeisiä artikkelitietokantoja