Skip to main content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Tiedonhankinnan perusteet AMK

Sanasto

Abstrakti 
- tiivistelmä

 Asiasana
- dokumentin (esim. kirja, lehti, lehtiartikkeli) sisällönkuvailussa käytetty sana.
- Yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA) termit ovat aina substantiiveja.

Asiasanastot
- kontrolloidut asiasanastot eli tesaurukset ovat  asiasanastoja, jotka helpottavat sopivien asiasanojen etsintää ja itse hakua.
- kutakin asiaa kuvaamaan on valittu termi ja synonyymien kohdalla kehotetaan käyttämään tiettyä termiä.
- ks.  myös tesaurus ja YSA

 Bibliografia
- kirjallisuusluetteloita, jotka jaetaan:
      -
  indeksijulkaisu: sisältää vain bibliografiset tiedot
      - abstraktijulkaisu: sisältää bibliografisten tietojen lisäksi tiivistelmän eli abstraktin julkaisusta.

 Bibliografiset tiedot (eli kirjallisuusviitteen tiedot)
- tiedot, joiden avulla alkuperäinen julkaisu pystytään jäljittämään. Eri julkaisuilla on oma formaattinsa eli tapansa kirjoittaa kirjallisuusviite. Seuraavassa on lueteltu perustiedot, joiden tulee selvitä viitteestä.
- aikakauslehdet: tekijä(t), artikkelin otsikko, lehden nimi, julkaisuvuosi, lehden vuosikerran (volyymin) numero, lehden numero, artikkelin sivut
- kirjat: tekijä(t), kirjan nimi, painosmerkintä, kustannuspaikka, kustantaja, julkaisuvuosi, sivumäärä.

 Boolen haku
- hakuoperaattoreilla AND, OR ja NOT yhdistetään, laajennetaan tai erotellaan sanoja tai hakujoukkoja.

 Copyright
- tekijänoikeus
- kopiointisopimus Suomen valtion ja
Kopioston välillä koskien valokopiointia opetustoiminnassa ja tutkimuksessa
- tekijänoikeuslain mukaan saa jokainen valmistaa julkistetusta teoksesta muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten (koskee mm. yksityisiä tutkijoita ja opiskelijoita).


 Elektroninen julkaisu
- Elektroninen julkaisu on teos, jonka käyttämiseen (tekemiseen, jakeluun ja lopulta lukemiseen) tarvitaan tietokonetta, esimerkiksi internetissä julkaistava lehti

 FinELib
-
FinELib on Kansallinen elektroninen kirjasto, joka hankkii elektronisia aineistoja, tehostaa verkkoaineiston löytyvyyttä ja tarjoaa yhtenäisen pääsyn erilaisiin tietoaineistoihin.

 Hakulause
- tiedonhaussa käytettävä hakua määrittävä kokonaisuus. Sisältää hakusanoja, mahdollisten katkaisumerkkien kera, sekä Boolen operaattoreita. Esimerkiksi (ympäristö? AND saastuminen).

 Hakusana
- sana tai muu merkkijono (esim. luokitusjärjestelmän luokka), johon haku kohdistuu.

 Hyllyluokitus
- luokitus, jonka mukaan julkaisut sijoitetaan hyllyyn.

 Indeksointi
- julkaisun sisällön kuvaus asiasanojen ja luokitusjärjestelmien avulla (esim. Yleisen suomalaisen asiasanaston sanojen avulla).


 Informaatiolukutaito 
- Informaatiolukutaito on joukko taitoja, jotka edellyttävät henkilöltä kykyä “tunnistaa, milloin tietoa tarvitaan, ja taitoa paikantaa, arvioida ja käyttää tehokkaasti tarvittavaa tietoa.”

 ISBN

ISBN annetaan kaikille teoksille, jotka sisällöltään vastaavat kirjaa. ISBN-tunnusta käytetään julkaisujen hankinnassa, kustantajien varastoluetteloissa, laskutuksessa, kirjakauppojen tilausjärjestelmissä, kansainvälisissä ja kansallisissa yhteisluetteloissa, bibliografioissa ja kirjastojen lainausjärjestelmissä. Tunnus helpottaa julkaisun löytymistä ja käsittelyä.
Esimerkiksi ISBN 951-692-504-9 (nid.) on Oppiminen verkossa -teoksen tunniste. 


 ISSN
ISSN (International Standard Serial Number) on kausijulkaisun tunnistekoodi. ISSN-tunnuksen avulla tietty lehti, sarja, vuosikirja tai muu jatkuvasti ilmestyvä julkaisu voidaan yksiselitteisesti tunnistaa ja erottaa muista, jopa samannimisistä kausijulkaisuista. 
Esimerkiksi ISSN 0023-1843 on Kirjastolehden tunniste. 


 Kansalliskirjasto
- hankkii tai saa vapaakappaleena kokoelmiinsa kaiken Suomessa painetun kirjallisuuden ja kaiken ulkomailla painetun Suomea käsittelevän kirjallisuuden. Kansalliskirjasto vastaa kansallisen julkaisuperinnön säilyttämisestä, kuvailusta ja käyttöön asettamisesta. Kansalliskirjasto toimii myös kirjastokentän valtakunnallisena palvelu- ja kehittämisyksikkönä.

 Katkaisumerkki
- tiedonhaussa voidaan hakusanaa muokata katkaisumerkin avulla. Tällöin sanan eri muodot saadaan hakuun mukaan. Esimerkiksi Juolukassa hakusanan katkaisumerkki on ? (kysymysmerkki): valokuv? hakee mm. sanoja valokuvaaja, valokuvaus jne.

 Kausijulkaisu
- julkaisu, jonka osilla ja numeroilla on sama yhteisnimeke
- periaatteessa päättymätön, jatkuvasti toisiaan seuraavina osina säännöllisin tai epäsäännöllisin väliajoin ilmestyvä julkaisu. Kausijulkaisuja ovat aikakauslehdet, sanomalehdet, vuosittain ilmestyvät julkaisut (vuosikertomukset, vuosikirjat, kalenterit), tieteellisten seurojen tutkimus- ja tiedotussarjat, raporttisarjat, säännöllisesti ilmestyvät tilastot, numeroidut monografiasarjat jne. Kausijulkaisuja eivät ole moniosaiset teokset, jotka on suunniteltu päättyviksi.
- aikakauslehti: ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa  tai ilmestyy säännöllisesti. Kaikilla numeroilla yhteinen nimeke,
voidaan tilata vuosikertana esim: Tiede 2000, Kuntalehti
- sarja (monografiasarja): ilmestyy yleensä epäsäännöllisesti, kullakin osalla eri tekijä ja erillinen nimeke sarjan yhteisnimekkeen lisäksi yhteisnimeke esim. Geodeettinen laitos Tiedote, Ylä-Savon Instituutti Monisteita.

 Kokoelmatietokanta
- kirjaston kokoelman sisällöstä koottu (aineisto-)tietokanta.


  Kokotekstitietokanta
- Tietokanta, joka sisältää alkuperäisen tekstin kokonaisuudessaan (full text). Voivat sisältää myös kuvia ja ääntä, esimerkiksi videoleikkeitä.

 Luokitusjärjestelmä
- sisällönkuvailussa asiasanojen ohessa käytettävä järjestelmä, jossa tietoa lajitellaan hierarkkisiin luokkiin. Esimerkiksi tieteellisissä kirjastoissa useimmiten Yleinen kymmenluokitus UDK ja yleisten kirjastojen luokitus YKL.

 Metadata
-   Tietoa tiedosta (data about data). Metadata on dataa/tietoa dokumentin ominaispiirteistä, sisällöstä, alkuperästä, muutoksista ja käytöstä. Metadata yhdistetään yleensä verkkodokumentteihin ja elektronisiin julkaisuihin. Esimerkiksi  www-sivujen kuvailutiedot ovat metadataa, joka näkyy html-koodissa, mutta ei varsinaisella www-sivulla. Metadataa käytetään myös kirjastojen näyttöluetteloissa.

 Monografia
- erillisteos (puhekielessä "kirja")
- käsittelee yleensä rajoitettua aihetta, jonka otsikko eli nimeke kertoo.

 Nimeke
- julkaisun (kirjan tai lehden) nimi

 Paikkamerkki
- esimerkiksi kirjaston kokoelmaluettelossa oleva koodi, joka kertoo teoksen hyllysijainnin.

 Primaarit tiedonlähteet
- tieto on uutta tai ennestään tutkitun tiedon uutta tulkintaa
- esim. artikkelit tieteellisissä aikakauslehdissä, väitöskirjat, kongressijulkaisut, patentit, tutkimusraportit, tieteelliset monografiat.

 Relevanssi
- asiaankuuluvuus, asiaanvaikuttavuus, merkityksellisyys.

 Sanahaku
- ks. vapaatekstihaku.

 Sekundaarit tiedonlähteet
- niiden avulla löydetään primaarilähteissä oleva tieto
- esim. bibliografiat, katsaustyyppiset (review) julkaisut, käsi- ja taulukkokirjat, tietosanakirjat, pikatiedotuslehdet, viitetietokannat.

 Signum
- paikkamerkki

  Sisällönkuvailu
- julkaisut kuvataan tietokannoissa ja kirjastojen kokoelmaluetteloissa asiasanojen ja luokitusten avulla. Asiasanat ja luokat valitaan, niin, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin julkaisun sisältöä. Kuvailu auttaa tiedonhakijaa hakemaan tietoa oikeilla käsitteillä ja luokilla.

 Tesaurus
- kontrolloitu asiasanasto. Tiedon tallennukseen ja hakuun käytettävien asiasanojen luettelo, jossa asiasanojen yhteydessä ilmaistaan niiden suhteet muihin asiasanoihin ja ohjaustermeihin.

 Tietokanta
- elektronisessa muodossa oleva, tiettyyn aiheeseen tai kohteeseen keskittynyt laaja viite- tai dokumenttikokonaisuus.

 UDK
- Yleinen kymmenluokittelu (engl. UDC Universal Decimal Classification, ruots. Universella decimalklassifikationen, josta myös suomalainen lyhenne tulee). Kansainvälinen luokitusjärjestelmä, joka on käytössä laajasti mm. Suomen tieteellisissä kirjastoissa.

 Vapaakappalekirjasto
- saa vapaakappalelain mukaan kaiken Suomessa painetun kirjallisuuden ilmaiseksi kokoelmiinsa kustantajilta, on velvollinen säilyttämään näin saamansa aineiston
- Suomessa seitsemän vapaakappalekirjastoa (Oulun yliopiston kirjasto vuodesta 1981-, osittainen vapaakappaleoikeus oli v.1960-1980).

 Vapaasanahaku
- hakusanoina voi käyttää luonnollisen kielen sanoja. Tietokannoissa kohdistuu kaikkiin viitteissä oleviin merkkijonoihin (sanat ja numerot). 
  

 Viite
- viittaustieto tiedonlähteeseen. Viitteen avulla voidaan jäljittää varsinainen dokumentti. Esimerkiksi. viitetietokannat koostuvat viitteistä.

  Viitetietokanta
- tietokanta, joka ei sisällä varsinaisia dokumentteja vaan niitä kuvaavia viitteitä lehtiartikkeleihin, kirjoihin, raportteihin, opinnäytteisiin, konferenssijulkaisuihin, patentteihin, standardeihin; sisältää usein abstraktin eli tiivistelmän julkaisun sisällöstä.

 Volyymi (=volyme)
- nidos; vuosikerta.

 YSO
- Yleinen Suomalainen Ontologia, asiasanasto