Skip to main content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Tiedonhankinnan perusteet AMK

Lähdeviittaukset

On tärkeää merkitä lähdeviittaukset, olipa kyse sitten painetusta tai elektronisesta julkaisusta. Kirjallista työtä kirjoitettaessa täytyy pystyä erottamaan toisistaan omat ja muiden tuotokset. Jos ajatus tai idea on jonkun muun keksimä, hänen kuuluu saada siitä tunnustus.  Toisten ajatusten esittäminen lähdettä mainitsematta on plagiointia. Kun siis kirjallisessa työssä viitataan toisten kirjoittamiin teksteihin, on siinä myös mainittava, mistä alkuperäinen tieto on peräisin.

Työn lukijan täytyy myös pystyä jäljittämään käytetyt julkaisut. Esimerkiksi opinnäytetyön tarkastajan on pystyttävä tarkastamaan kirjallisessa työssä esitettyjen väitteiden paikkansapitävyys ja alkuperäisten lähteiden olemassaolo.

Lähteisiin viittaaminen muodostuu kahdesta osasta, lähdeviitteestä (tekstiviitteestä) ja lähdeluettelosta (kirjallisuusluettelosta). Lähdeviite ohjaa kirjallisen työn lopussa olevaan lähdeluetteloon, jossa käytetystä julkaisusta on tarkat bibliografiset tiedot. Lähdeviitteen ja lähdeluettelon tietojen täytyy vastata tarkasti toisiaan, jotta tekstissä mainittu lähde löytyy lähdeluettelosta helposti. Ohjeet lähteiden merkitsemiseen löytyvät Lapin AMKn opinnäytetyön mallista ja Viittausohjeita-oppaasta.

Lähdekritiikki

Tiedontarvitsijan on osattava arvioida saamansa tiedon arvo. Tiedonlähteitä kannattaa verrata toisiinsa, eikä mitään varmana esitettyä tietoa tule niellä kritiikittömästi. Arvioinnissa tulee huomioida mm. 

  • tiedon tuottajan tausta ja luotettavuus,
  • lähteiden riittävyys,
  • aineistoon mahdollisesti vaikuttavat kaupalliset tekijät. 

Tarvittaessa on tehtävä uusi haku! Hakusanoja kannattaa muutella. Hakua voi supistaa lisäämällä rajaavia hakutermejä AND-operaattorilla tai laajentaa lisäämällä vaihtoehtoisia hakutermejä OR-operaattorilla.

Internetissä julkaiseminen on edullista ja helppoa. Kuka tahansa voi julkaista materiaalia esimerkiksi hypertekstisivujen muodossa. Internet ei ole vielä saavuttanut kirjallisuuden statusta tieteellisenä tiedonlähteenä. Internetissä olevaa tietoa ei valvota, kuten painettua tieteellistä kirjallisuutta, joten sieltä löytyy myös epäluotettavaa materiaalia. Informaation arviointi onkin tärkeää haettaessa tietoa Internetistä. Erityisesti on hyvä selvittää:

  • Kuka on tehnyt internetissä olevan materiaalin? Onko taustalla jokin luotettava taho (yliopisto, suuri organisaatio tai tunnettu henkilö)? Ovatko tekijän yhteystiedot löydettävissä julkaisusta?
  • Mikä tarkoitus julkaisulla on? Onko se lähdeviitteet sisältävä tieteellinen artikkeli, mielipidekirjoitus, WWW-pohjainen oppimateriaali, mainos vai uutinen?

Käytettäessä internetin sisältämää informaatiota ongelmana on myös tietolähteen pysyvyys. WWW-sivujen Internet-osoite tai sisältö voi muuttua milloin tahansa. Tämä on syytä huomioida käytettäessä Internetin sisältämää materiaalia kirjallisissa töissä. Tekijänoikeus pätee myös Internetissä ja siksi myös Internet-lähteet on merkittävä lähdeluetteloon.

Eettiset ohjeet

Eettisissä kysymyksissä tarkastellaan onko jokin asia oikein vai väärin. Esimerkiksi opinnäytetyöiden tekemiseen liittyy usein eettisiä ongelmia, ja kirjoittajan täytyy ratkaista miten ne vaikuttavat työhön. Aiheen valitseminenkin on eettinen ratkaisu. Valinnan aikana mietitään, kenen ehdoilla tutkimus-tai kehittämistyö valitaan ja miksi opinnäytetyö tehdään. Tutkimuksen kohteena ovat usein henkilöt. Henkilöiden suostumuksen hankkiminen, heille annettava informaatio, osallistumisen riskit ja luottamuksellisuus nousevat eettisiksi kysymyksiksi. Esimerkiksi henkilöiden täytyy olla riittävän perehtyneitä tutkimukseen, jotta he voivat tehdä päätöksen suostumuksensa antamisesta.

Tutkimustyössä on vältettävä epärehellisyyttä. Plagiointi (myös omien tutkimusten), toisten tutkijoiden osuuden vähättely, tulosten harhaanjohtava esittäminen, tulosten yleistäminen kritiikittömästi, harhaanjohtava tai puutteellinen raportointi sekä määrärahojen väärä käyttö ovat eettisesti väärin, ja näitä seikkoja on tarkkailtava tutkimustyön eri vaiheissa. Luotettavuus ja rehellisyys kulkevat tutkimustyössä käsi kädessä. 

Käytä monipuolisesti eri tiedonlähteitä ja ota huomioon myös lähdekritiikki!