Skip to Main Content

Aineistonhallinta

Millaisia aineistoja?

Aineistonhallinnan suunnittelussa tulee erottaa kolme aineistokategoriaa:

  1. Itse tutkimusprojektissa kerätyt tai luodut aineistot
  2. Jonkun muun tutkimusprojektin keräämät tai luomat aineistot
  3. Arkisto-, museo- ja julkaisuaineistot

Noiden kolmen kategorian ero aineistonhallinnan suunnittelussa on se, että olet vastuussa vain itse tai projektisi keräämien tai luomien aineistojen dokumentaatiosta ja jakamisesta mahdollista jatkokäyttöä varten (kategoria 1). Jos aineistot on kerätty tai luotu jossakin toisessa tutkimusprojektissa, vastuu dokumentoinnista ja jakamisesta on tuolla tutkimusprojektilla (kategoria 2). Lapin yliopiston edustamilla tieteenaloilla tutkimusaineistoina käytetään paljon myös arkistoaineistoja ja julkaisuja, mahdollisesti myös museoihin tallennettuja aineistoja (kategoria 3). Näiden säilyttämisestä, järjestämisestä ja metadatan luomisesta vastaavat asianomaiset arkistot, kirjastot ja museot niitä koskevan lainsäädännön mukaisesti. Olet tietenkin aina vastuussa tutkimuksesi aikaisesta aineistojen järjestämisestä ja säilyttämisestä riippumatta niiden alkuperästä.

Kuvaile lyhyesti tutkimusaineistosi. Selitä, minkälaisia aineistoja kokoat ja tuotat. Kuvaile, miten aineistot kootaan: kyselyillä, haastatteluilla, havainnoimalla, koejärjestelyillä, vai miten. Kerro myös, millaisia jo koottuja aineistoja käytät.

Kuvaile lyhyesti, minkä tyyppistä aineistoa käytät ja tuotat: tekstejä, kuvia, valokuvia, äänitteitä, videotallenteita, tilastoja, mittaustuloksia, fyysisiä näytteitä.

Tiedostomuodot

Varmista että aineistoa voidaan käyttää ja lukea myös tulevaisuudessa

Aineisto tulisi aina tallettaa sellaisessa muodossa että se on avattavissa ja luettavissa myös tulevaisuudessa. Tiedostomuodoissa suositellaan käytettäväksi yleisten standardien mukaisia muotoja tai sellaisia joita käytetään laajasti tieteellisessä yhteisössä. 

Yleisiä ohjeita tiedostomuotojen valintaan:

  1. Valitse käytettävät tiedostomuodot jo tutkimusprojektin alussa. Ei ole olemassa yhtä listaa tiedostomuodoista, joka olisi varmasti riittävä kaikissa tapauksissa.
  2. Tarkista että tiedostomuoto sopii tarkoitettuun käyttöön (aineiston luominen, analysointi, tarvittavat ohjelmistot, eri aineistotiedostojen yhdistäminen, soveltuvuus konversioihin, mahdollinen aineiston avaaminen, pitkäaikaissäilytys, tieteenalakohtaiset standardit, siirrot ohjelmistojen välillä, aineistojen luovuttaminen muille käyttäjille, varmuuskopiointi)
  3. Vältä yksittäisen kaupallisen yhtiön hallitsemia tiedostomuotoja. Laajasti käytetyt kaupallisetkin tiedostomuodot ovat todennäköisimmin käyttökelpoisia myös pitkä ajan kuluttua (esim. MS Word, MS Excel, RTF, SPSS format)
  4. Varmistaaksesi aineiston pitkäaikaissäilytyksen konvertoi aineisto avoimeen tai standardimuotoon (esim. PDF/A, CSV, TIFF, ODF, ASCII, XML). Konversiossa saattaa hävitä jotain dataa, joten säilytä aineisto myös alkuperäisessä tiedostomuodossa.