Skip to main content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Tieteellisen tiedonhankinnan opas

Hakutuloksen analysointi ja haun jatkaminen

Hakutulosten arviointi on keskeinen osa tieteellistä tiedonhankintaa. Harvoin heti ensimmäisellä haulla saa esiin haluamaansa hakutulosta. Tietokannat sisältävät monia hyödyllisiä lajittelu- ja analysointitoimintoja (esim. refine results), jotka

  • auttavat arvoimaan tulosjoukkoa
  • tarjoavat mahdollisuuden jatkaa hakua haluttuun suuntaan
  • lajittelevat tulosjoukon erilaisten kriteerien mukaan
  • tulosjoukon analyysitiedoista voi nähdä, kenen kirjoittajan tai instituution julkaisuja on tulosjoukossa eniten, missä lehdissä on aiheesta eniten viitteitä, missä maassa on eniten julkaistu tai mitä asiasanoja tulosjoukon viitteissä on käytetty eniten jne.

Uusia relevantteja viitteitä on mahdollista löytää myös viitteiden sisältämien tietojen avulla mm.

  • lähdeluetteloista
  • viittauksista, joita artikkeli on ko. tietokannassa saanut
  • related records/related documents -työkalun avulla, joka ehdottaa muita samaan aiheeseen liittyviä artikkeleja.

Lähdekritiikki

Tiedonlähteiden ja löytyneen tiedon kriittinen arviointi on tärkeä tiedonhaun vaihe. Tuloslistasta (esim. viitetiedot) löytää paljon hyödyllistä tietoa lähdekritiikin tueksi. Huomiota kannattaa kiinnittää seuraaviin asioihin:

A. Julkaisun sisältö

Tarkastele viitteiden asiasanoja ja tiivistelmiä:

  • Onko julkaisu hakuaihetta keskeisesti käsittelevä?
  • Tarvitaanko aiempia tutkimustuloksia?
  • Onko hedelmällistä lukea aihetta tukevaa tai sivuavaa aineistoa?

B. Julkaisun tieteellisyys vs. populaarisuus

  • Yleisaikakauslehdet vs. tieteelliset lehdet
    • esim. Academic Search Elite (Ebsco) ja Abi Inform (ProQuest) sisältävät myös populaareja lehtiä, mutta niissä on oletuksena kohdistettu haku tieteellisesti tarkastettuihin artikkeleihin (peer reviewed tai referee).
    • pääosa kirjaston hankkimista ulkomaisista lehtipalveluista sisältää nimenomaan tieteellisiä julkaisuja.
    • kotimaisten artikkelien Arto-tietokannassa on mukana myös yleisaikakauslehdet; onkin siis tärkeää tuntea oman tieteenalan keskeiset kotimaiset lehdet ja valita vain näiden tieteellsiten lehtien artikkeleita.
    • Katso lisää kohdasta Lehtien arviointi
  • Helpohko kurssikirjallisuus tai populääri kirjallisuus vs. tutkimuskirjallisuus

C. Luotettavuus

  • Onko kirjoittaja tunnettu ja arvostettu? Esim. joissakin tietokannoissa on mahdollisuus kohdistaa haku tieteellisesti tarkastettuihin artikkeleihin (peer reviewed tai referee).
  • Näkyykö kirjoittaja toisten teosten lähdeviittauksissa?
  • Onko tiedossa kirjoittajan taustaorganisaatio? Tieto löytyy usein kansainvälisistä viitetietokannoista.
  • Onko julkaisussa käytetty arvostettuja lähteitä? 

D. Lähteen ikä

  • Tarvitaanko uusinta tietoa vai vanhempia alkuperäisiä tutkimuksia?

Tarkista vielä lopuksi lähteiden saatavuus

  • Löytyykö julkaisu oman yliopiston tai paikkakunnan kirjastoista? Esim. Melindasta voi tarkistaa, missä muissa yliopistokirjastoissa julkaisu sijaitsee.
  • Onko artikkeli lehdessä, joka kuuluu oman kirjaston painettuihin tai elektronisiin kokoelmiin? Esim. LUC-Finnasta voit tarkistaa lehden nimellä Lapin yliopiston kirjastoon tulevat painetut ja elektroniset lehdet.
  • Täytyykö julkaisu pyytää kaukolainaksi kotimaasta tai ulkomailta? Paljonko kaukolaina maksaa?

Miten tunnistaa tieteellinen teksti

Usein tieteellinen tutkimus sisältää seuraavat osat

  • alkuosa, jossa on mm. tiedot julkaisusta: nimi, tiivistelmä, sisällysluettelo...
  • tekstiosa, joka sisältää
    • johdannon
    • tutkimusmenetelmien ja aineiston esittelyn
    • tulosten esittelyn
    • tulosten tarkastelun
    • lähdeluettelon
  • loppuosa, jossa on mahdolliset liitteet

Tieteellinen artikkeli noudattaa yleensä yllä esitetyn tekstiosan rakennetta.

Katso myös tieteellisen kirjoittamisen lähtökohtia Kielijelpistä

Lehtien arviointi

Lehtiä voidaan arvioida sekä subjektiivisilla että määrällisillä mittareilla. Lehden laadun arviointiin vaikuttavat monet asiat ja eri arviointien tulokset poikkeavat toisistaan. Lehtien arviointiin liittyviä "työkaluja" ovat mm. seuraavat:

Vertaisarviointi
Monissa tieteellisissä lehdissä on käytössä arviointimenettely, jossa saman alan asiantuntijat arvioivat artikkelin sisältöä ja julkaisukelpoisuutta. Arviointia kutsutaan referee- tai peer review -käytännöksi. Kotimaisissa lehdissä käytetään vertaisarviointitunnusta vertaisarvioitu-logo

Julkaisufoorumi
Julkaisufoorumi perustuu asiantuntijapanellien laatimaan julkaisukanavien laatuluokitukseen. Aloilla, joilla viittaustietokannat ovat puutteellisia, on perusteltua tukeutua enemmän julkaisufoorumiin. Julkaisufoorumijärjestelmä on käytössä esim. Suomessa, Norjassa ja Tanskassa.
Julkaisufoorumin perustana on julkaisukanavien eli tieteellisten lehtien, sarjojen ja kustantajien arviointi. Julkaisukanavien arviointi tapahtuu 23 tieteenalakohtaisessa asiantuntijapaneeleissa. Lehtien ja sarjojen luokituksessa on kolme tasoa: 1 = perustaso; 2 = johtava taso; 3 = korkein taso. Kustantajien luokituksessa käytetään tasoja 1 ja 2. Tasoluokitukset arvioidaan uudelleen kolmen vuoden välein.

Asiantuntija-arviot
Onko lehti arvostettu ja tunnettu omalla tieteenalalla muiden oman alan tutkijoiden mielestä? Myös internetistä löytyy asiantuntijoiden laatimia arviointisivustoja, kuten esim. International Guide to Academic Journal Quality.
Voi myös tasrkistaa, esiintyykö lehti oman tieteenalan tärkeimmissä tietokannoissa ja/tai onko lehti DOAJ-listalla?

Lehtien arviointiin kehitetyt indikaattorit

  • Lehtien Impact Factorit (IF)
    Lehden impact factor on luku, joka kuvaa kuinka monta siteerausta lehdessä ilmestynyt artikkeli saa keskimäärin yhden vuoden aikana. Impact factor lasketaan jakamalla lehden kahden vuoden aikana ilmestyneiden artikkeleiden saama siteerausten kokonaismäärä artikkelien määrällä.
  • SCImago Journal Rank (SJR) on vapaasti verkossa oleva väline lehtien arvottamiseen. SJR:ssä otetaan huomioon myös siteeraavan lehden arvostus, eikä pelkkää viittausten määrää. 
  • Eigenfactor (EF) laskeminen perustuu PageRank-algoritmiin, joka ottaa huomioon lehtien viittausaineiston erityispiirteet, ennen kaikkea sen, kuinka paljon lehdet yleensä sisältävät viittauksia. Viittauksia painotetaan eri tavoin sen mukaan, kuinka vaikuttavista lehdistä viittaukset ovat peräisin. Lehti on sitä vaikuttavampi, mitä useammin siihen viitataan lehdissä, joilla on korkea EF-arvo.
  • Article Influence (AI) -arvo ilmoittaa lehdessä julkaistujen artikkelien keskimääräisen vaikuttavuuden viiden julkaisemista seuraavan vuoden aikana. Article Influence -arvo on vertailukelpoinen Impact Factor -arvon kanssa.
  • H-indeksi on IF:n vaihtoehto arvioitaessa lehtien vaikuttavuutta viittausaineiston perusteella. Se antaa karkean arvion lehden pitkän aikavälin tuloksellisuudesta.

Lehden levikki- ja käyttötilastot
Lehtien vaikuttavuutta voi arvioida myös tilausten lukumäärällä.


Kirjastosta voi pyytää tietoja indikaattoriarvoista, yhteydenotot

Lisätietoa lehtien vertaisarvioinnista löytyy esim.:  

Liikaa vai liian vähän tuloksia?

Hakutulokseen vaikuttaa sekä käytetty tietokanta että hakusanat ja niiden yhdistelmät. Joskus hakutuloksena tulee satoja jopa tuhansia viitteitä, joista ehkä vain muutama on relevantti. Joskus taas aiheesta ei löydy yhtään mitään. Tällöin on syytä miettiä uudelleen käytettyjä hakusanoja, niiden yhdistelmiä, valittuja tietokantoja sekä tarkistaa omaa hakutekniikkaa. Tiedonhaku on aina prosessi, jonka aikana hakuprofiilia muokataan uudelleen ja uudelleen hyvän hakutuloksen aikaansaamiseksi.

A. Liikaa viitteitä

1. Tarkenna ja rajaa tiedonhaun aihettasi
2. Mieti uudelleen käyttämiäsi hakusanoja:

  • Käsitteet liian yleisiä, valitse täsmällisemmät hakutermit.
  • Mieti lisää aihetta täsmällisemmin kuvaavia hakutermejä. Yhdistä rajaavat hakusanat and-operaattoria käyttäen.
  • Vähennä vaihtoehtoisten hakutermien käyttöä (yhdistetty or-operaattorilla).
  • Mikäli hakutulosten joukosta löytyy edes yksi hyvä viite, käytä tämän julkaisun tiedoista löytyviä asiasanoja uusia hakuja tehdessä.

3. Hakua voi rajata kohdistamalla hakusanat tiettyihin kenttiin, esim. asiasanoihin tai julkaisun nimeen. Kohdistamalla haku asiasanakenttään tiedonhaun tulos tarkentuu.
4. Rajaa hakujoukkoa esim. julkaisuajan mukaan
5. Joissakin tietokannoissa on mahdollisuus rajata haku koskemaan tieteellisesti tarkastettuja artikkeleita: scholarly, peer reviewed, referee (esim. Ebsco, Abi Inform).

B. Liian vähän tai ei yhtään viitteitä

1. Käytä hakusanan katkaisua
2. Tarkista kirjoitusvirheet
3. Mieti uudelleen käyttämiäsi hakusanoja:

  • Laajempien käsitteiden käyttäminen lisää hakutuloksia.
  • Mieti vaihtoehtoisia termejä hakusanoillesi (yhdistä or-operaattorilla)
  • Vähennä hakulauseesta and-operaattorilla yhdistettyjä rajaavia hakusanoja.
  • Kokeile hakea yksittäisillä hakusanoilla.
  • Jos hakusana on harvinainen voi e-lehtien tietokannoissa kohdistaa hakusanat viitetietojen sijasta kokotekstiin.

4. Vähennä rajauksia. Jos hakusana tai käsite on uusi, hakusanaa ei kannata kohdistaa mihinkään tiettyyn kenttään
5. Oletko käyttänyt Boolen operaattoreita väärin, esim. yhdistänyt and-operaattorilla kaksi käsitteeltään vaihtoehtoista hakusanaa?

6. Tarkista käyttämäsi tietokanta. Jos esim. omasta kirjastostasi ei löydy mitään, katso löytyykö Suomen kirjastoista, Finna.fi tai artikkelitietokannoista.