Skip to Main Content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Tieteellisen tiedonhankinnan opas

Tietokantojen / hakupalveluiden sisältö

Tietokannat voivat sisältää julkaisusta vain viitetiedot (tekijä, nimeke, kustannus- ja julkaisutiedot) tai myös kokotekstin tai linkin kokotekstiin. Tietokannat poikkeavat toisistaan myös sisällön mukaan, toiset sisältävät tietoja kirjoista, toiset artikkeleista, toiset sisältävät tietyn tieteenalan julkaisuja, toiset taas ovat monialaisia.

  • LUC-Finna sisältää tiedot kirjaston kirjoista ja lehdistä. Lisäksi LUC-Finnaan on liitetty myös haku kotimaisten artikkelien Arto-tietokantaan sekä kansainvälisten e-aineistojen haku. 
  • Kansallinen Finna.fi sisältää tiedot kaikista Suomen yo- ja amk-kirjastojen kokoelmista, mukana on myös lukuisia vapaasti verkossa olevia julkaisuja. Finna.fi sisältää myös kotimaisten artikkelien (Arto) tiedot.
  • Kotimaiset artikkelit ovat usein luettavissa vain painetuista lehdistä, mutta mukana on yhä enemmän myös  kokotekstiartikkeleita. Jos artikkeleista ei ole kokotekstiä, tulee artikkeli paikantaa luettavaksi lehden nimellä kirjastojen kokoelmatietokannoista (mm. LUC-Finna).
  • Ulkomaiset artikkelitietokannat sisältävät sekä kokotekstiartikkeleita että viitetietoja artikkeleista. Jos artikkelissa ei ole mukana kokotekstiä, tarkista Find it -linkin kautta, onko artikkeli saatavilla kokotekstinä jossain muussa hakupalvelussa.

Tietokantojen / hakupalvlujen valinta

Tutkimusprosessin eri vaiheissa eri tietokannat/hakupalvelut ovat käyttökelpoisia

  • Kun on uusi aihe ja haluaa tarkastella, mitä ja miten paljon siitä on kirjoitettu, LUC-Finnan e-aineistohaku on laajimpia (kansainväliset artikkelit). Myös kansallinen Finna.fi antaa melko laajan kuvan alan kirjallisuudesta 
  • Kun haluaa nopeasti luettavakseen muutaman julkaisun aiheesta, kannattaa käyttää LUC-Fnnan kansainvälisten e-aineistojen hakua. Myös oman kirjaston kokoelmista kannattaa hakea LUC-Finnassa.
  • Menetelmätietoa kannattaa hakea sekä hakuteoksista, Finna.fi:stä että ulkomaisista artikkelitietokannoista. Yhdeksi hakutermiksi voi ottaa kyseisen menetelmän nimen vaihtoehtoineen. Menetelmätietoa haettaessa on huomattava, että hakutulokseksi tulevat ainoastaan ne, joissa menetelmän nimi on erikseen mainittu esim. asiasanakentässä. Kannattaa tarkistaa, mitä asiasanaa tutkimusmenetelmästä käytetään kyseisessä tietokannassa.
  • Tutkimusaineistoa kerättäessä tilastoaineistoista voi olla hyötyä. Katso myös löytyykö data-arkistoista valmiita tutkimusaineistoja analysoitavaksi.
  • Lähdetietoja tarkistettaessa käyttökelpoisia ovat mm. laajat viitetietokannat ja kongressin kirjaston kokoelmatietokanta.
  • Tiedonhaku kannattaa aloittaa läheltä ja helposti saatavista, oman kirjaston tarjoamista painetuista ja e-julkaisuista.
  • Tietokantojen käytössä ja valinnassa voi kysyä neuvoa myös kirjastosta, tiedonhaun ohjausta ma-pe 12-16 tai varaamalla aika lomakkeella.

Tietokannan valinnassa huomioitavaa

  • Aihepiiri: Osa tietokannoista on monialaisia, osa keskittyy vain tiettyyn tieteenalaan. Usein on tarpeen tehdä hakuja useammasta tietokannasta, jotta aihealue tulee katetuksi.
  • Tiedon luotettavuus: Arvioitaessa tiedonlähteen luotettavuutta on tärkeää selvittää tiedontuottajan tausta. Onko tuottaja tieteellinen tai ammatillinen asiantuntija, aatteellisista tai kaupallisista lähtökohdista toimiva? Kirjastot valitsevat tarjontaansa tietokantoja, jotka soveltuvat tieteellisen tiedon hakemiseen.
  • Ajallinen kattavuus: Viitetietokantojen ajallinen kattavuus on yleensä laaja. Pääosa e-lehtien tietokannoista sisältää tietoa 1990-luvulta nykyhetkeen, päivitystiheys vaihtelee tietokannoittain (esim. Ebscossa voi lehden uusin numero olla jopa puoli vuotta vanha). Yhtenä poikkeuksena voi mainita JSTOR-tietokannan, jossa artikkelit ovat mukana lehden ensimmäisestä numerosta alkaen, mutta uusin numero on vähintään 1-3 vuotta nykyhetkeä vanhempi.
  • Maantieteellinen kattavuus: Tietokantojen maantieteellinen kattavuus vaihtelee. Kotimaiset aineistot löytyvät omista tietokannoistaan. Kansainvälisissä viitetietokannoissa on useita amerikkalaispainotteisia tietokantoja.
  • Tietokannan hakukieli ja sisällön kieli: Useimpien Lapin yliopistossa käytössä olevien ulkomaisten tietokantojen hakukieli on englanti. Viitteet tiivistelmineen ovat englanninkielisiä, vaikka varsinainen julkaisu olisi esim. ranskankielinen.
  • Aineiston saatavuus: E-lehtien tietokannoissa artikkelit ovat luettavissa kokotekstinä, riippuen käyttöoikeussopimuksista. Jos kokotekstiä ei ole saatavilla, on selvitettävä: Löytyykö julkaisu omasta kirjastosta, muualta Suomesta, verkosta vai ulkomailta. Useat tietokannat sisältävät Find it -linkityksen, jonka avulla saatavuuden voi selvittää.