Siirry pääsisältöön
Näyttää siltä, että selaimesi on Internet Explorer 11 tai vanhempi. Selainta ei tueta, joten käytä muuta selainta.

Hyllyjen välissä

Henkilökunnan hyllystä: Ei kertonut katuvansa

, Unknown User , 2022-06-29T15:09:00+03:00 | Kommentit

 

” Hänen silmänsä näkivät puiden latvuksissa menneet ja tulevat, hänen ihonsa oli maantien hiekka, jota etääntyvien askelet kutittivat.”

 

Kuka: Suvi Kovanen, projektipäällikkönä Lapin korkeakoulukirjastossa 31.7.2022 asti.

Minkä aineiston valitsit hyllystä?

Valitsin Tommi Kinnusen kirjoittaman romaanin Ei kertonut katuvansa: Vaellusromaani (WSOY 2020), joka löytyy Lapin korkeakoulukirjaston kokoelmasta. Aineistossamme on tarjolla monenlaista kirjallisuutta, ei pelkästään tiedekirjallisuutta.

 

 

Miksi juuri tämä kyseinen kirja? Mikä siinä teki sinuun vaikutuksen?

Kotimaisella kaunokirjallisuudella on aina ollut paikka sydämessäni eikä pelkästään siksi, että olen opiskellut aikanaan Jyväskylän yliopistossa kirjallisuutta ja opintoni painottuivat pitkälti kotimaiseen kirjallisuuteen. Kinnusen kirjan historiallinen aihepiiri eli Suomen sotavuodet 1939-1944 ovat myös kiinnostaneet itseäni jo peruskoulusta lähtien.

Luin Kinnusen kirjoittaman kirjan ensimmäisen kerran viime kesänä. Ei kertonut katuvansa kertoo menneestä, mutta on ajankohtainen myös nykyhetken vuoksi. Lisäksi katsoin tänä keväänä minuun ja moneen muuhunkin suuren vaikutuksen tehneen dokumenttisarjan Vaietut arktiset sodat, jossa osittain liikutaan samojen aiheiden äärellä.

Romaanissa viisi naista tekee matkaa Norjan Narvikista Rovaniemelle ja sieltä Koillismaalle. Eletään Lapin sodan aikaa, jolloin saksalaisista on tullut suomalaisten vihollisia. Nämä naiset ovat aiemmin lähteneet saksalaisten matkaan, kukin mistäkin syystä. Heihin kohdistuu häpeä ja ajatus moraalin pettämisestä. Naiset tekevät lohduttoman pitkältä tuntuvaa matkaa kohti kotia, jota ei enää ole. Niin kodin, poltetut kylät ja tuhotun kaupungin voi nähdä vertauskuvana myös sodasta särkyneelle mielelle.

Kyseinen kirja on oikea lukuromaanin perikuva. Sen kerronta etenee vaivattomasti ja silti toisinaan hetkeksi pysähtyen ”maiseman äärelle”. Kinnunen on kirjoittanut historiasta niin, että se tulee iholle muttei niin, etteikö koko ajan pysyttäisi selvästi fiktiivisen teoksen äärellä. Kinnusella on myös mainio taito antaa tilaa lukijan omille pohdinnoille. 

Henkilöitä avataan kirjassa mainiosti pikkuhiljaa, heillä jokaisella on oma tarinansa kerrottavanaan, osa vaikenee enemmän kuin toinen mutta jokaisella on oma särönsä. Yksi kirjan kantavia teemoja on syyllisyys: mikä on yksilön vastuu?  

Rovaniemi, oma asuinkaupunkini näyttäytyy kirjassa myös aivan toisenlaisena kuin sen on tottunut näkemään, vaikka kirjassa mainitaan tuttujakin paikkoja. Kirjan luettuani katselin kotikaduillani ympärilleni hetken ajan eri silmin. Myös Lapin luonto on läsnä voimakkaasti, joinakin hetkinä se näyttäytyy raakana, toisina herkän kauniina.  

Lapin sodasta on kirjoitettu viime vuosina paljon, myös kaunokirjallisuuttakin. On hienoa, että huomio on myös siirretty naisten kokemuksiin ja annettu ääni heille.

 

Kenelle suosittelet erityisesti valitsemaasi kirjaa?

Suosittelen kirjaa kaikille heille, jotka nauttivat tarinoista ja historiasta, eivätkä etsi pelkästään ”kevyitä aiheita” laiturin nokkaan luettavaksi. Jos arvostat sitä, että kirja sekä koskettaa että herättää ajatuksia, kannattaa tämä ehdottomasti lukea.

 

 

 


 Lisää kommentti

0 Kommentit.

  Tilaa



Lisää sähköpostiosoitteesi saadaksesi tiedon uudesta postauksesta sähköpostiisi


  Arkisto



  Follow Us



  Facebook
  Instagram
  Palaa blogiin
This post is closed for further discussion.

title
Loading...